Kivikukat (Lithops, “elävät kivet”) ja vähän juttua sammakoistakin

Kivikukat (Lithops) - "Elävät kivet"

Vitsi kun on ihana heinäkuinen päivä. Aamulla satoi hieman, mutta nyt aurinko porottaa kuin viimeistä päivää! Tämä on hyvä, ostin nimittäin eilen kukkakaupasta kivikukkia. Kivikukat (Lithops) eli ns. elävät kivet ovat jääruohokasveja. Ne ovat lähtöisin Etelä-Afrikasta ja Namibiasta, ja ovat sopeutuneet elämään erittäin kuivissa ja kuumissa oloissa. Vasemmalla on kuva juuri istuttamistani neljästä kasvista. Kasvit kurkistavat luonnossa vain yläpinnaltaan maasta, ja minäkin tulen vielä lisäämään kasvien väliin isohkoja kiiltäväpintaisia kiviä, jotka muistuttaisivat mahdollisimman paljon itse kasveja. Veikkaan, että kavereilla (ja varmaan itsellänikin) tulee olemaan vaikeuksia löytää kivien seasta kasvit.

Elävät kivet ovat muodostuneet kahdesta massiivisesta lehdestä. Syksyllä ja alkutalvella on jännät paikat, kun lehtien keskeltä saattaa kasvaa keltainen tai valkoinen kukka. Sitä odotellessa! Lithops.info sivuilla on aika näppärät ohjeet kuvien (!) kanssa (tosin englanniksi). Kannattaa katsoa ainakin kuvat sieltä.

Tässä lyhyesti suomeksi Kivikukkien tai elävien kivien hoito-ohje (en ota vastuuta, jos näillä ohjeilla joku epäonnistuu. Olisin erittäin kiitollinen, jos kommentoisitte tätä kirjoitusta huomatessanne virheitä tai jos teillä olisi niihin jotain lisättävää):

Kesällä “elävillä kukilla” on lepokausi (paljon aurinkoa, ei vettä). Jos lehdet näyttävät käpristyvän tai kuihtuvan, niin voi antaa vettä sen verran, että kasvi näyttää taas tiukalta ja paksulta (ei kuitenkaan liikaa!). Tässä vaiheessa kasvin kuuluisi näyttää mielestäni tältä →

Syksyllä elo-syyskuussa kasvissa alkaa tapahtua muutoksia – halkeama avautuu hiljalleen. Luonnossa “elävät kivet” alkavat kukkia syyssateiden alettua (kasvin täytyy yleensä olla kolmesta neljään vuotias, jotta se alkaisi kukkia). Eli kesän lepokauden (ei vettä) jälkeen elokuun alussa aloitetaan kastelu. Vettä saa antaa runsaasti, mutta on varottava veden joutumista lehdille. Kun maaperä on taas kuivunut (eli älä kastele vielä, jos multa kosteaa) kasville annetaan lisää vettä. Kastelu käynnistää kasvuvaiheen eli ensin tulee kukka, sitten uusi lehtipari. Jos kasvi ei kuki (esimerkiksi nuoruutensa takia), kastelulla käynnistetään uuden lehtiparin kasvu. Kukkimisen loputtua kastelua vähennetään asteittain ja se lopetetaan kokonaan syyskuun lopulla. Silloin annetaan mullan kuivua, ja kasvi aloittaa valmistautumisen talvea varten.

Talvella kasvi jatkaa kasvuaan. Halkeamasta kasvava uusi lehtipari kasvaa ja ulommat alkavat hitaasti (!) kuihtua. Talvella kasville ei tule antaa yhtään vettä. Mullan tulee olla rutikuiva. Uusi lehtipari imee vetensä ulommista lehdistä. Kasvin tulisi olla talvella viileässä paikassa, mutta ei alle 5°C.

Keväällä, kun uloimmat lehdet ovat täysin kuihtuneet ja hapertuneet, voi kasvia alkaa taas kastella, jotta se kasvaisi. Aloita kastelu varovasti veden määrää pikkuhiljaa lisäten, siten että kasvi saa keväällä muutaman “kunnon” kastelun. Vähennä kastelua asteittain, kun päivät alkavat pidentyä ja lämmetä. Lopulta lopeta kastelu kokonaan kesäksi. Muista aurinkoinen ja kuuma paikka!

Kuten nokkelimmat teistä jo varmasti huomasivat, ruukussani on kahta erilaista “elävää kiveä”. Saatoitte myös huomata, että nämä ovat täysin eri kasvuvaiheissa… Ostohetkellä en ollut vielä tutustunut Lithopseihin, ja nyt osaankin neuvoa, että kannattaa ostaa samassa kasvuvaiheessa olevia kasveja. Vihreän kasvin ulkonäöstä voi päätellä sen luulevan, että on talvi (ks. kuva oikealla). Osaisiko joku fiksumpi kertoa mitä minun kannattaisi nyt tehdä? Jos neuvoja ei ala sadella, aion aloittaa kastelun elokuussa, vaikka se ehkä saattaakin aiheuttaa vihreiden kasvien kuoleman. Tämä sen vuoksi, että punainen kasvi näyttäisi olevan oikeassa “aikataulussa”.

Aikataulusta ja näistä kasteluohjeista vielä sen verran,  että jokaisella Lithops lajilla on oma “aikataulunsa” ja ne saattavat erota toisistaan monella kuukaudellakin. Nämä ohjeet (joiden teossa olen lähteinä käyttänyt seuraavia sivuja: 1, 2 ja 3) kokosin pääasiassa itselleni, mutta tietysti hienoa, jos niistä on apua muillekin. Aion itse noudattaa näitä kasteluohjeita ja tulen kertomaan blogissa miten kasvit ovat pärjänneet (jos haluat nähdä kaikki kirjoitukset, joissa olen käsitellyt Kivikukkia (Lithops) eli “eläviä kiviä”, paina tagia Elävät kivet).

Jotta blogi pysyisi edes hieman sammakkoaiheisena, niin uutisia sammakonhankintarintamalta! Nimittäin olemme avopuolisoni kanssa viime päivinä keskustelleet, että korallisormisammakon sijaan voisimme hankkia nuolimyrkkysammakoita. Alan itse päästä banaanikärpäsviljelmien aiheuttamasta ällötyksestä yli ja olemme molemmat sitä mieltä, että nuolimyrkkysammakot olisivat ehkä sittenkin mielenkiintoisempia. Kuten huomaatte, mielipiteet muuttuvat tiuhaan. Siksi suunnittelu onkin erittäin tärkeää uutta harrastusta aloitettaessa. Voi rauhassa punnita millaisen “elukan” haluaa ja millaisen terraarion hankkii… Näissä asioissa ei voi olla liian hidas (no joku raja suunnittelussakin – jos vielä vuoden lopussa punnitsen lajeja, niin tökkikääpä minua vähän, jotta projekti etenisi).